Asianajajat hoitavat ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kuten elatusapuun, omaisuuden jakoon, kauppakirjan tai erilaisten sopimusten laatimiseen liittyviä asioita.

Asianajajan asiantuntemusta hyödyntämällä voi välttyä useilta ikäviltä yllätyksiltä. Ennakoiva toiminta tulee yleensä edullisemmaksi kuin ongelmien hoitaminen jälkikäteen.

Nimikkeet asianajaja ja asianajotoimisto ovat lailla suojattuja ja niitä voivat käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon hyväksytyt jäsenet. Asianajajaliitto valvoo, että sen jäsenistö tarjoaa laadukkaita oikeudellisia palveluja. Asianajotoimintaa Suomessa sääntelee laki asianajajista.

Lakitoimiston voi sitä vastoin perustaa periaatteessa kuka tahansa – myös Asianajajaliitosta erotettu lakimies – ja lakiasiaintoimiston nimissä voidaan harjoittaa muutakin liiketoimintaa. Asianajajaliitto ei valvo lakiasiantoimistoja, mutta luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminta kuuluu Valvontalautakunnan valvonnan piiriin.

Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU-maat, joissa oikeudellisia palveluja voivat tarjota muutkin kuin ammatillisesti valvotut lakimiehet.

”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.” (AAL 5 § 1 mom.)

Asianajajaa, joka ei noudata tämän asianajajalain yleislausekkeen asettamia vaatimuksia, uhkaavat laissa säädetyt seuraamukset, viime kädessä erottaminen Asianajajaliitosta.

Asianajajaliitto pitää huolen siitä, että Suomessa toimii ammattitaidoltaan korkeatasoinen asianajajakunta. Suomen Asianajajaliitolla on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa. Asianajajien ammatillinen valvontajärjestelmä perustuu lakiin.

Asianajajaliiton valvontavelvollisuus kohdistuu asianajajien lisäksi julkisiin oikeusavustajiin ja luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin.

Valvonta-asiana selvitetään, onko asianajaja, julkinen oikeusavustaja ja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja noudattanut hyvää asianajajatapaa (asianajajat ja julkiset oikeusavustajat) tai laissa säädettyjä hyvää asianajajatapaa vastaavia ammattieettisiä sääntöjä (luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat).

Asiakkaan tyytymättömyys asianajajan palkkioon voidaan käsitellä valvontalautakunnassapalkkioriita-asiana.

Palkkioriita-asian voi saattaa vireille vain asianajajan asiakas tai asiakkaaseen rinnastuva (esim. kuolinpesän osakas voi kannella pesänselvittäjän ja -jakajan palkkion kohtuullisuudesta).

Lähde: Suomen Asianajajaliitto, www.asianajajaliitto.fi